Viivamerkit
Viivamerkkejä käytetään kielessä ja kirjoituksessa moneen tarkoitukseen. Viivatyyppejä ovat: {| class="wikitable" ! !! Nimi !! Muut nimet !Käyttötarkoitukset |- | - || yhdysmerkki || * tavuviiva * yhdysviiva * väliviiva | # yhdyssanan osien erottaminen # tavujen rajan osoittaminen # puuttuvan sananosan osoittaminen # venytetyn tai änkytetyn puheen osoittaminen # ajatusviivana |- | – — || ajatusviiva || * repliikkiviiva eli vuorosanaviiva * luetelmaviiva eli ns. ranskalainen viiva * ellipsiviiva | # virkkeiden, niiden irrallisten lisäysten tai nimien erottaminen # uuteen asiaan siirtymisen osoittaminen # rajakohtamerkintänä # puuttuvan tekstinosan tai rahamäärän osoittaminen # repliikin osoittaminen #luettelon jaksojen erottaminen # miinusmerkkinä |- | − || miinusmerkki | | #luvun negatiivisuuden osoittaminen # vähennyslasku # joukkoerotus |}Typografiassa viivoja on neljää kokoa: ”-” eli yhdysmerkki, ”–” eli n-ajatusviiva (en dash), ”—” eli m-ajatusviiva (em dash) sekä ”−” eli miinusmerkki. Nimet n-ajatusviiva ja m-ajatusviiva johtuvat siitä, että viivat ovat joskus vastanneet vastaavan ison kirjaimen leveyttä. Miinusmerkki on hiukan paksumpi kuin muut viivamerkit. Wikipedian tuottama
-
141
-
142
-
143
-
144
-
145
-
146
-
147
-
148
-
149
-
150Tekijä Carrujo Covas, Luis MiguelGet Fullteks
Julkaistu 2008
DOAB: description of the publication
Kirjan osa -
151
-
152
-
153
-
154
-
155
-
156
-
157
-
158
-
159Tekijä European Investment BankGet Fullteks
Julkaistu 2019
DOAB: description of the publication
Kirjan osa -
160